Euroopan Tanssiterapiayhdistyksen (EADMT, European Association Dance
Movement Therapy) viides konferenssi oli Vilnassa, Liettuassa 12.-14.9.2025.
Konferenssin teemana oli ”Visibility, Vitality & Vision of Dance Movement Therapy –
Embodied Knowing in Unpredictable World”. Kutsupuheenvuorossaan Liettuan
terveysministeri Jakubauskiené kuvaili, miten taideterapioita voi mielekkäästi käyttää
terveyttä edistävissä toiminnoissa, sairauksien ehkäisemisessä, sairauksien hoidon
osana sekä kuntoutuksessa, ja myös niissä tilanteissa, joissa tarvitaan pitkäkestoista
hoivaa. Tämän konferenssin tärkeä kehollistettu ymmärrys ja viesti on se, että
tanssi-liiketerapia on sitoutunut toimimaan aggressiota vähentääkseen ja
rakentamaan yhteyksiä yli konfliktien. Ihmiset tarvitsevat kehossaan ja keholleen
riittävää turvallisuuden kokemusta. Tämä todella on monitasoisesti oleellisen tärkeä
asia.

Vilnan kaupunki ja Liettuan tanssiterapiayhdistys tarjosivat miellyttävän ja vieraanvaraisen
ympäristön Euroopan Tanssiterapiayhdistyksen (EADMT) konferenssille. Konferenssin teeman – ”Visibility, Vitality & Vision of
Dance Movement Therapy – Embodied Knowing in Unpredictable World”
– ympärille rakentui erinomaisen kiinnostava ohjelmakokonaisuus keynote –
puheenvuoroista, suullisista esityksistä, kokemuksellisista työpajoista ja
posteriesityksistä. Osallistujia tapahtumassa oli noin 250, ympäri Euroopan, ja lisäksi
mukana oli tanssi-liiketerapeutteja Afrikasta, Columbiasta, Kiinasta, Australiasta ja
Uudesta-Seelannista. Euroopan tanssiterapiayhdistyksen eurooppalaisuuteen
sisältyvät myös Ukraina ja Israel, ja myös näistä maista mukana oli osallistujia.
Tämän konferenssin tärkeä kehollistettu ymmärrys ja viesti on se, että tanssi-
liiketerapia on sitoutunut toimimaan aggressiota vähentääkseen ja rakentamaan
yhteyksiä yli konfliktien.

Suomalaisia konferenssissa oli paikalla seitsemän, ja toimme oman antimme myös
konferenssin ohjelmaan. Päivi Pylvänäinen (suullinen esitys) ja Kaisa Kella (posteri)
esittelivät Suomessa tehtyä tutkimusta ryhmämuotoisen tanssi-liiketerapian käytöstä
masennuksen hoidossa. Tähänastinen tutkimus on osoittanut TLT:n vaikuttavuuden
lyhytterapeuttisena ryhmämuotoisena toimintamallina. Se kohentaa mielialaa ja
tarjoaa merkityksellisiä, muutosta tuottavia vuorovaikutuskokemuksia. Suomalaisen
terveydenhuoltojärjestelmän sisällä vaade on kuitenkin, että tutkimusta tehdään
lisää, ja että tanssi-liiketerapiaa verrataan muihin vaikuttaviksi osoitettuihin
psykososiaalisiin hoito- ja kuntoutusmalleihin. Niinpä esittelimme myös
tutkimussuunnitelmaa, jolla pyritään tuollaiseen vertailevaan
vaikuttavuustutkimukseen, joka lisäksi kerää systemaattisesti tietoa hoitomuotoihin
osallistuneiden potilaiden kokemuksista.

Konferenssissa yhtenä kutsuttuna puhujana oli Liettuan nykyinen terveysministeri
Marija Jakubauskiené, jolla on pitkä tausta lääketieteen ihmistieteiden (medical
humanities) tutkijana ja kouluttajana. Hänen puheenvuoronsa teemana oli, miten
Liettuassa taideterapioiden näkökulma on osana integroitua hoitoa liettualaisessa
terveyspalvelujen järjestelmässä. Jakubauskiené toi esiin, että suurin osa perusterveydenhuollon vastaanotoille
tulevista henkilöistä potee useita kroonisia sairauksia. Arkielämässä realismia on se,
etteivät ihmiset ole kuitenkaan yksiselitteisesti terveitä tai täysin sairaita, vaan asia
on monitahoisempi ihmisen toimintakyvyn ja oman kokemuksen kautta.

Yhteiskunnassa on iso joukko ihmisiä, jotka ovat terveitä eikä heillä ole sairauksien
riskitekijöitä. He eivät tarvitse sairaanhoitoa, mutta hekin voivat elämän haasteiden
käänteissä tarvita tukea, joka ylläpitää heidän terveyttään ja resilienssiään.
Väestössä on myös paljon henkilöitä, joilla tunnistetaan riskitekijöitä erilaisille
sairauksille. Kuin jäävuorta nousten, meillä on seuraavana joukkona ne ihmiset,
joiden sairautta ei ole diagnosoitu tai joiden sairaus on diagnosoitu väärin.
Jäävuoren huipulla ovat he, joilla on diagnosoitu sairaus, mutta heistäkin isompi
joukko on niitä, joilla sairaus ei kuitenkaan ole hoidolla hallinnassa. Jäävuoren pieni
kapea kärki on niitä ihmisiä, joilla on diagnosoitu sairaus, joka on hyvin hoidossa.
Bio-lääketieteellinen paradigma on tällaisen jäävuoren kanssa riittämätön, koska
terveyteen ja sairauteen vaikuttaa liuta psykososiaalisia ja taloudellis-
yhteiskunnallisia tekijöitä, joihin lääketieteelliset hoidot eivät pysty vaikuttamaan. Kun
tunnistamme, miten erilaisissa tilanteissa ihmiset ovat terveytensä kanssa, tulee
selväksi, että tarvitsemme terveyden tukemiseksi ja palauttamiseksi moninaisia
toimintatapoja. Tämä on se kohta, missä taideterapiat ja myös hyvinvointia edistävä
taidetoiminta tulevat tarvituiksi.

Terveysministeri Jakubauskiené kuvaili, miten taideterapioita voi mielekkäästi käyttää
terveyttä edistävissä toiminnoissa, sairauksien ehkäisemisessä, sairauksien hoidon
osana sekä kuntoutuksessa, ja myös niissä tilanteissa, joissa tarvitaan pitkäkestoista
hoivaa. Taideterapioiden toimintamalleja mukaan ottamalla ihminen tulee kohdatuksi
kokonaisvaltaisesti ja palvelujärjestelmä on ihmislähtöinen. Ihminen ymmärretään
bio-psyko-sosiaalisena kokonaisuutena, jonka keho on kommunikoiva, tasapainoon
pyrkivä ja aktiivinen. Tämä on hyvin erilainen tulokulma kuin ajatus, että meillä on
passiivinen sairas ihminen, jonka ruumiille tehdään operaatioita. Tämä on hyvin
erilainen lähestymistapa terveyden ylläpitämiseen kuin idea, että terveyttä
ylläpidetään vain tarkastelemalla paino, verenpaine, kolesteroli, maksa-arvot ja
viikoittainen liikuntamäärä. Tanssi-liiketerapia on oivallisen hyödyllinen siinä, kun
valitaan toimia ottaen huomioon ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tarpeet
hänen elämäntilanteessaan. Tanssi-liiketerapia aktivoi myös ihmisen vitaliteettia ja
luovuutta.

Jakubauskienén esitys pysäytti toteamaan sen, että Suomi käytti OECD:n laskelmien
mukaan bruttokansantuotteestaan 10% terveysmenoihin vuonna 2022. Näissä
kuluissa on mukana avo- ja erikoissairaanhoidon menot sekä reseptilääkkeet. Edes
kulutyyppinä ei mainita psykososiaalisia hoitoja, vaikka nykyisessä yhteiskunnassa
juuri niille on niin paljon käyttötarvetta. Taideterapioiden on korkea aika tehdä
palvelunsa ja vaikuttavuutensa näkyviksi, jotta näitä ymmärretään alkaa aktiivisesti
käyttää.

Tanssi-liiketerapeutti Meri Erkkilän esitys käsitteli sitä, mitä turvallinen tila on tanssi-
liiketerapiassa. Myös Katri Heiskala oli turvallisuuden teeman äärellä
esityksessään, joka käsitteli tanssi-liiketerapiatyöskentelyä traumatisoituneiden
maahanmuuttajanaisten kanssa. Ihmiset tarvitsevat kehossaan ja keholleen riittävää
turvallisuuden kokemusta. Tämä on todella monitasoisesti oleellisen tärkeä asia.

EADMTn käytäntönä on, että kongressipäivien jälkeen on yhdistyksen yleiskokous.
Siellä tänä vuonna käsiteltiin mm. tanssi-liiketerapiakoulutuksen sisältöjen
yhdenmukaistamista eri Euroopan maiden kesken. Koulutusstandardien komitea voi
jatkossa antaa koulutuksille EADMTn koulutuslaatumerkinnän, kun koulutus on
standardien mukainen sisällöiltään ja rakenteiltaan. Tämä on siis osa eurooppalaisen
tanssi-liiketerapian tulevaisuusvisiota.

Palataan vielä elinvoimaisuuteen. Konferenssin mottona oli ”Dance, Feel, Heal”.
Todellakin, jälleen voitiin kokea mahtava energia, mikä tulee siitä, kun kehollisesti
läsnäolevat ja aistivat ihmiset heittäytyvät tanssin ja liikkeen tekemiseen ja
kokemiseen. Se on sensorista, aistittavaa, elävöittävää ja voimia palauttavaa –
parantavaa. Tällaisen luomiseen tarvitsemme yhteisön: kun näen sinun
elinvoimaisuutesi, koen omani vahvemmin, voin tuoda sen näkyväksi, ja se on myös
sinulle, sinun elinvoimaisuuttasi tukemaan.

Kirjoittaja: Päivi Pylvänäinen, tanssi-liiketerapeutti ja psykologi

Kuvat: