Tanssi-liiketerapian tutkimus

Tanssi-liiketerapian tutkimus on tärkeää TLTn sovellusten kehittämiseksi, TLTn vaikuttavuuden selvittämiseksi sekä TLTn teoreettisen ymmärryksen syventämiseksi.

TLTn tutkimuksessa on moninaisia lähestymistapoja. Niin laadullisia kuin kvantitatiivisia menetelmiä voidaan mielekkäästi käyttää. TLT:n erityispiirre muiden luovien terapioiden joukossa on se, että vuorovaikutuksellinen tanssi/liike on usein kiinnittynyt vain tiettyyn hetkeen, ja siten vaikeasti ‘rekonstruoitavissa’. Niinpä keskeinen osa aineistoa voi olla liikemateriaalia, eli videotallenteita terapiasessioista.

Kuten psykoterapiatutkimuksessa yleensäkin, tutkimuksen teossa haasteena on riittävän laajojen aineistojen kokoaminen ja terapiaprosessien moniulotteisuuden vaikutusten hallitseminen. Tutkimusasetelmien eettisyys on tärkeää, ja tutkimukseen osallistuvien tutkimushenkilöiden yksityisyyttä on riittävällä tavalla suojattava.

TLTn ammatillisiin erikoistumisopintoihin sisältyvä lopputyö vie jokaisen tanssi-liiketerapeutin tutkimuksen teon maisemiin. Lopputöiden kiinnostavista tuloksista julkiastaan artikkeleita Effortissa, jotta tehty työ olisi laajemmin hyödynnettävissä.

Suomalaisten tanssi-liiketerapeuttien joukossa on tutkimustyötä osa- tai kokopäiväisesti tutkijana työskenteleviä, ja he esittävät aktiivisesti tutkimustaan kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa. He ovat julkaisseet sekä suomalaisissa että kansainvälisissä julkaisuissa TLT:hen ja kehollisuuteen liittyviä tieteellisiä artikkeleita. Julkaisut ovat tärkeä väylä TLT-tietämyksen näkyväksi tekemiseksi. Tämä tukee TLTn menetelmään kouluttautuvia, alan kehittymistä sekä TLTn näkökulmien esiintuomista yhteistyötahoille.

TLT:n kehittämisen ja vaikuttavuuden tutkimuksen selvittämiseksi sekä sen teoreettisen ymmärryksen syventämiseksi tarvitaan sekä tanssi-liiketerapeuttien itsensä että heidän työympäristönsä valmiutta tutkimuksen tekemiseen. Tanssi-liiketerapeutin yhteys vuorovaikutuksellisiin kehollisiin kokemuksiin vaatii kiinnostunutta tutkivaa asennetta. Tieteelliseen tutkimukseen se yksin ei riitä, vaan työympäristön tuki ja selkeä määritelmä TLT:n asemasta ja roolista ovat taustatekijöitä, jotka joko mahdollistivat tai vaikeuttavat TLT tutkimusta (Lind, Cantell, Baggott, Houde, & Coupal, 2015). Eli, tutkimuskapasiteetin luominen tanssi-liiketerapeuttien keskuudessa on yksi tärkeä askel kohti alan näkyväksi tekemistä. Tarvitaan kuitenkin riittävästi aikaa, koulutusta ja tukiverkostoja, jotta terapiatyössä voi ottaa askeleen kohti tutkimuksellista työnkuvaa ja tuntea itsensä ’tutkivaksi terapeutiksi’.

Suomalaisen TLT-tutkimuksen fokuksessa on ollut ryhmämuotoisen TLTn käyttö masennuksen hoidossa. Tähänastiset tulokset ovat olleet innostavia: TLT-interventio näyttää tuottavan suotuisaa muutosta masennuksesta kärsivien henkilöiden vointiin. Tutkimus jatkuu ja tulee tuottamaan samalla lisätietoa mm. kehonkuvan ja tietoisuustaitojen yhteyksistä masennukseen ja siitä toipumiseen.

Referenssejä:

TLT ja mielenterveystyö

Punkanen M, Saarikallio S, Luck, G. Emotions in motion: Short-term group form Dance/Movement Therapy in the treatment of depression: A pilot study. The Arts in Psychotherapy 2014;41:493-7.

Pylvänäinen P, Muotka J, Lappalainen R. A dance movement therapy group for depressed adult patients in a psychiatric outpatient clinic: effects of the treatment. Front Psychol 2015;6:980. doi: 10.3389/fpsyg.2015.00980.

Pylvänäinen P. The dance/movement therapy group in a psychiatric outpatient clinic: explorations in body image and interaction. Body, Movement and Dance in Psychotherapy 2010;5(3), 219-230.

Pylvänäinen P. Body memory as a part of the body image. Kirjassa: Koch SC, Fuchs T, Summa M and Müller C, toim. Body Memory, Metaphor and Movement. Advances in Consciousness Research 84. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company 2012, s. 289-306.

TLT ja lapset

Cantell, M., & McGehee, D. Movement quality in children with developmental delay: midline and weight sensing as markers of adaptive movement development. Body, Movement and Dance in Psychotherapy, 2006, 1(2), 129-141.

Ylönen, M.E. & Cantell, M. Kinaesthetic Narratives. Interpretations for Children’s Dance Movement Therapy Process. Body, Movement and Dance in Psychotherapy. 2010, 4(3), 1-16.

Ylönen, M.E. Creative and therapeutic movement for pre-school children. Teoksessa K. Ryttyläinen (toim.) Family health promotion. Culture and well-being. Publications of Jyväskylä University of Applied Sciences 87, 2008.

TLT ja sovellukset työskentelyn tukemiseen

Lind, C., Cantell, M., Baggott, S., Houde, M., & Coupal, S. Participatory Action Research With Therapeutic Arts Practitioners: Research Capacity Building in a Pediatric Hospital. Canadian Art Therapy Association Journal, 2015, 28(1-2), 3-11.